Muualla

Hei pitkästä aikaa. On ollut kaunista, ja mukavaa. Ihmiset katsovat silmiin. Hymyilevät. Tervehtivät. Kysyvät ‘miten menee?’. Smalltalkia ja vähän isompaa.

Tuuli on tuivertanut, tuulettanut mieltä.

ImageOn saanut päivä toisensa jälkeen häkeltyä. Tänään lenkillä cowboy ja nunna. Tervehtivät. Olin hereillä. Kiviportaat. Koloon asettunut kasvi. Kissa ravintolan terassilla, intensiivisesti tuijottaa. Kukaan ei käske pois. Ei tuijottajaa, ei tuijotettavaa.

Muistelen norjalaisia lampaita. Aivan kuten nämä, saavat olla. Ovat.

Olen jälleen kainalossa, josta en halua poistua. En ole suomenmaalla.

Mikä siinä on?

Tagged

2 thoughts on “Muualla

  1. Kirppu says:

    Moi, hauskaa, jos oletkin kotona noissa paikoissa, joissa henkisesti olisivat kotona myös norjalaiset lampaat. (Minä ajan autossa istuen niiden vuodat peffan alla.) Mikä ihme mahdollistaa näitä kotoisuuden ja pakottomuuden tunteita jossain muualla kuin just kotona? No loma tavanomaisesti, kenties, mutta.

    Mietitkö, että muuttaisit sinne joskus, missä olet juuri nyt? Minä ainakin evaluoin melko monen käymäni paikan potentiaaliseksi tulevaksi kodikseni, vaikken koskaan lähtisikään alkuun sillä mielellä pois kotoa. Niin kai useimmat tekevät.

    Ja entä nyt, varsinkin jos olet jo kainalossa?

    • jakunaho says:

      Lomalla tahi ei (nyt työmatkalla), joku tässä toisten huomioimisessa viehättää – ja taas huomioonottamattomuudessa (tulkitsen, itsekeskeisyydessä) ei. Olen tätä toden teolla miettinyt viime viikot. Että mikä on. Meneekö meillä liian hyvin?
      Minulla menee kohtalaisesti, en tarvitse enempää. Tahdon välillä, vaikka en tarvitse. Vähemmälläkin tulen toimeen. Ja kun on liian vähän, voi pyytää apua. Apua voi pyytää, jos sitä on itse joskus tarjonnut. Tämän tajuaminen, että joskus voi tarvita eli kannattaa jakaa. Se on yksi. Toinen on se että ei arvioi itseään naapurin silmin. Eikä anna muille syytä tehdä niin.

      En tiedä, näitä mietin. Suren sitä koteloitumista. En halua koteloitua, mutta ympäristö saa tekemään niin. Enkä suostu nyt ajattelemaan, kuten olen vuosikymmenet tehnyt; vika on tietenkin minussa. EI OLE.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: