EI KOSKAAN ENÄÄ JA TAAS

Kumma suhtautuminen tähän. Mikä tämä nyt on. Turinanurkka. Jostain syystä ei tätä henno roskiinkaan heittää. On vähän niinkuin päiväkirja. Tosi vähän, kun en aikoihin mitään ole saanut sanoiksi saatettua. Nyt ajattelin että poistan palstan täältä atk-väylää tukkimasta. Että tämä on niinkuin kadulle heitetty roska. Ja koska niitä tällä tienpätkällä piisaa, kohta kukaan pääse liikkeelle. Jotta käsityskykyni ympärilläni olevasta maailmasta, ja kaikkeudesta, säilyy, olen päättänyt että atk ei ole rajaton ja ääretön joku, vaan että sillä on alku, väylä ja jossakin peräseinä. Tukihenkilön, inhimillisessä ajassa, saavutettavissa oleva ala.

Ahdasmielisyydessä on se hyvä puoli, että mielen toiminta-ala on pieni. Vikoihin pääsee helposti käsiksi. Niks naks kuntoon kohta, joka yhdistelee asioita väärin, antaa ennakkoluulojen vallata alaa, päättää että joku toinen on vähempiarvoinen kuin minä. Huonompi kuin minä, koska on väärin, tapoineen, väreineen, ajatuksineen. Koska pahoinpitelee minut, minunkaltaiseni, oikean. Jos minunkaltaiseni oli mukana, oli se vähempiarvoisen syy. Pliis, niksnaks.

Onneksi me ahdasmieliset alamme olla henkilökohtaisen atk:mme loppusuoralla ja alkumetreillä kiihdyttävä kotilo on viisaisto, joka elää tasa-arvoisessa maailmassa. Kaistalla, jossa erilaisuus on rikkaus, ammennuksen laari.

Piti kirjoittaa talvikanalan rakentamisesta, ja eräästä kaadetusta seinästä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: